PIRPANA PARTURISSA

Mun ikiliikkuja lapseni on ehdottomasti vaikein asiakas, mitä mulla on! Kyse on siis vajaa pari vuotiaasta pojasta, kenen hiukset oon leikannut tähän mennessä kaksi kertaa. 

Kuitenkin nyt toisella parturointi kerralla äiskä sai olla jo aika ylpeä, kun pysyi niinkin pitkään kun muutaman minuutin paikoillaan ihmetellen hiustenleikkauskoneen surinaa. Sitten lähti mielikuvitus laukkaamaan ja loppuaika istuttiin isän sylissä, kun äiti leikkasi päälaen hiuksia saksilla.

Lopputulos. Kaikki mitä siitä saakaan selvää. :D

LETITYSKAMPAUS

"Pull Through Braid"

Opettelin YouTubesta löytämäni videon avulla tekemään kyseisen lettikampauksen, tai no yhden letin, mutta tämä on yksinkertaisen kaunis ja sopii moneen menoon. Letin voi halutessaan jättää pelkistetyksi ja rennon sotkuiseksi, kuten minä tein, tai sen voi koristella helmien, nauhojen yms oheistuotteiden ja tarvikkeiden avulla.
Letistä olen tähän tehtävään tehnyt kaksi erilaista versiota, toisen kampauspäälle ja toisen itelleni. Kampauspäälle tekemäni letti on jätetty niskasta alaspäin auki. Sitä voisi esimerkiksi kihartaa tai jatkaa jollain toisella letitystekniikalla. Omaan hiukseen itselleni tein latvaan asti ja pidin tästä vaihtoehdosta enemmän.

Kuinka tällainen sitten toteutetaan?

Aluksi hiukset aukikammataan, jotta osioiden ottaminen olisi helpompaa ja lopputuloksesta saataisiin mahdollisimman siisti. Välineet, jotka kampauksen tekemiseen tarvitaan ovat aukikampausharja, piikkikampa (tavallinenkin kampa käy), pieniä hiuslenkkejä ja hiuslakkaa viimeistelyä varten.

Ensin otetaan omanvalinnan kokoinen osio päälaelta, joka laitetaan kiinni hiuslenkillä. Se, mihin kohtaan päätät hiuslenkin kiinnittää ja kuinka kireällä se on, tulee vaikuttamaan letin muotoon ja ulkonäköön. Jos ensimmäisen osion kiinnittää kohtisuoraan ylöspäin päälaelta, letin painopiste tulee lähemmäksi otsaa.

 Etummaisen osion kiinnityksen jälkeen tehdään toinen ponnari ensimmäisen alapuolelle. Eli osiot otetaan tässä vaiheessa ohimoiden kohdalta ja kammataan taaksepäin kutakuinkin nuppiluun kohdalle.

Nyt alkaa "hankalin" osuus. Kun kaksi ensimmäistä (tai sanotaanko YLINTÄ) osiota on kiinnitetty ponnarille, niistä alempi ponnari jaetaan kahtia ja näiden kahden osion välistä koko alempi ponnari(toiseksi ylin osio)kiinnitetään väliaikaisesti otsalle linnunnokalla. Tämän jälkeen ylimmästä osiosta tulevat kaksi hiusosaa kiinnitetään hiuslenkillä osioon, mikä näkyy kuvassa alimmaisena ponnarina. Sitten irroitetaan linnunnokka ja siitä vapautuva hiusosio laskeutuu alas -> se jaetaan kahtia ja toistetaan äskeinen vaihe.

Tässä kuva lopputuloksesta, kun lettiosioita on availtu, eli ylimmästä alimpaan vedetty hiusosiota löysemmälle. Näin kampauksesta saa muhkeamman.

Tässä vielä kuva itselleni tekemästä samanlaisesta kampauksesta.

EKA TYÖHARJOITTELU

Ihan ensimmäiseksi voin näin loppujen lopuksi, kaiken kunnialla loppuun asti suorittaneena kertoa,
että oli todella pelottavaa mennä vasta neljän kuukauden opintojen jälkeen oikeaan kampaamoon "töihin"! Parturi-kampaaja kouluun hakiessa tiesin kyllä, että jossain vaiheessa mentäisiin työssäoppimaan, mutta että se tulisi näin pian ja vielä kerralla kaksi viikkoa, oli aikamoinen shokki.

Mutta. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Omasta mielestäni ja työssäoppimispaikan ohjaajani, kampaamon omistajan, mukaan suoriuduin tästä koetuksesta hyvin. Jännittävin osuus työssäoppimisessa oli se, kun en joka kerralla tiennyt etukäteen millaisia asiakastöitä tekisin. Tiesin kyllä, että onko kyseessä värjäys vai leikkaus, mutta sen enempää en. Näin varmasti usein on oikeassakin pa-ka:n työssä ja se tulee olemaan se, mikä on tärkeää osata ja opetella tulevaisuutta ajatellen. Koskaan ei tiedä varmaksi, millainen asiakas siihen penkkiin kapan alle istuu, vaan mennään tilanteen mukaan.

Minulle - ja monelle muulle luokkakaverille - toinen shokeeraava ajatus oli miesten hiustenleikkaus, siis lyhyt, koneella leikattava hius. Me hädin tuskin koskettiinkaan hiustenleikkauskoneisiin ennen työssäoppimisjaksoa ja vaikka itse olen kavereideni hiuksia koneella leikannut monia kymmeniä kertoja kotona, oli ajatus "oikeasta" lyhythiuksisesta asiakkaasta hitusen jännittynyt. Yhden lyhyen miestenhiustenleikkauksen tuon kahden viikon aikana sain tehdä ja se onnistui kaiken stressaamisen jälkeen ihan hyvin.

Oli aivan mielettömän mahtavaa, että kampaamon omistaja ehti tosi hyvin auttamaan ja neuvojaan mua omien asiakkaidensa ohella. Sain häneltä hyviä vinkkejä, mitkä on helpottaneet varsinkin miesten hiustenleikkaamista paljon. Opin käyttämään ohennus/muotoilusaksia eri tavoin ja jo vähän näkemään leikkauksessa virheitä, joita asiakas ei näe, mutta mitkä kampaaja huomaa. Lopputuloksestakin tulee parempi, kun tajuaa nyt aivan eri tavalla huomata omat virheensä ja pystyy korjaamaan ne. Hyvä tuuri kävi siis työssäoppimispaikan löytämisessä ja valitsemisessa!

Mitä mä sitten oikein tein kaksi viikkoa kampaamossa?

Voisin sanoa, että suurin osa ajasta meni siivoamiseen, tavaroiden järjestämiseen, tuotteiden hinnoitteluun ja yksi kokonainen päivä inventaarion tekemiseen. Enkä valita tästäkään: kaikki työt lattian pesusta permiksen tekemiseen kuuluu pa-ka-yrittäjän arkeen. Myös kampaamon puhelimeen vastailin muutaman kerran, mutta jätin kuitenkin toistaiseksi aikojen varaamisen ohjaajalleni.

Minulla oli omia asiakkaita kahdeksan, jotka tein kokonaan alusta loppuun. Oli värjäystä, raidoitusta, kulmien muotoilua ja -värjäystä, lyhyen hiuksen leikkausta, pitkän hiuksen leikkausta - tasausta ja kerrostusta. Sain myös muotoilla yhden pitkän parran, mitä en ollut koskaan kenellekään tehnyt! Sekin onnistui hyvin, tai ainakin asiakas oli tyytyväinen.

Sitten oli monia monia hiusten pesuja ja föönauksia, joita tein kampaamon omistajan asiakkaille. Esimerkiksi hän levitti värin ja minä pesin, föönasin ja tein kampauksen. Miltei koko ajan sai siis olla työn touhussa! Taisin kymmenisen minuuttia ehtiä vain katselemaan, kun ohjaaja leikkasi yhtä asiakastaan. Katselemisestakin saa kerättyä vinkkejä ja myös opettavaista, kuin itse tekisi.

Noh. Vaikka kauhuskenaariot työssäoppimisesta oli miltei käsinkosketeltavissa, olen ylpeä itsestäni! Ja varsinkin siitä, että ohjaaja kehui mua asiakkailleen. Kaikesta positiivisesta palautteesta saa lisää motivaatiota jatkaa harjoittelemista täysillä eteenpäin. Seuraavaa työssäoppimisjaksoa odotellessa, saa nähdä haluaako sitä enää kysellä toista työssäoppimispaikkaa, kun tämä ensimmäinen oli melkeinpä täydellinen!

Kukaan ei ole seppä syntyessään. ;)

Enkä mä ole seppä muistamaan asioita - kuvia asiakkaista! Yhden kuvan muistin ottaa ja sekin on vaan lopputuloksesta. Tumma pohjaväri, johon tein vaaleita ohuita raitoja. Lähtötilanne oli noin 4 tummuinen tyvi ja 6-7 tummuinen pituus ja latva.



- J

RULLAKAMPAUS

Meillä oli koulussa tehtävä tehdä rullakampaus joko harjoituspäälle tai kaverille, kuvata se työjärjestyksineen ja arviointeineen Moodleen. Tein kampauksen koulussa työpajatunnilla, koska itseltäni ei kotoa löydy vielä kampausrullia.

Ensimmäinen vaihe oli hiustenpesu ja aukikampaus. Osituksia en tehnyt, rullattava hiusosuus otetaan aina edellisten rullausrivien perusteella. Kyseessä tässä on tiiliseinä asettelu, rullaus tapahtuu hiusosion alapuolelta, jolloin hiukset taipuvat tyviosasta taaksepäin, otsalta kohti takaraivoa. Ohimoille laitoin pari rullaa pystysuuntaan.  

Kun rullat oli kiinnitetty, kampaus kuivattiin norsun ja föönin avulla noin parinkymmenen minuutin ajan. 

Kun hiukset oli kokonaan kuivaneet, rullat avattiin ja tein pienen tyvitupeerauksen, jotta kampaus säilyisi pidempään. Viimeistelyyn käytin hiuslakkaa, osiksen 1. vahvuutta.

Tein tässä ekan kerran rullauksen tiiliseinä tekniikalla, mikä sujui melkolailla ongelmitta. Lopputulokseenkin olen tyytyväinen, vaikken itselle tälläistä kampausta välttämättä laittaisi! ;)

- J

ASIAKASPALVELUA

Meillä on ollut koulussa muutamia asiakaspalvelupäiviä, missä on kavereille tehty hiustenpesua, leikkausta ja muotoonkuivausta. Tänään tein omalle asiakkaalleni tasamittaisen kerrostuksen, joka leikataan kehälinjalla. Pituudesta otettiin myös joitakin senttejä pois. 

Lähtötilanne.

Asiakkaalla oli aiemmin leikattu tasaista muotolinjaa ja suunniteltiinkin, että tehdään hiuksen pituuksiin pientä kerrostusta. Hiukset oli todella kiiltävää ja sileää, melko hyväkuntoistakin, vaikka värjäyskäsittelyjä on ollut useita. Pesun jälkeen osittelin hiukset, jotta leikkaamisjärjestys helpottuisi, mutta siitä vaiheesta jäi kuvat kokonaan ottamatta.

Lopputulos.

Vaikka tuo kehälinjalla leikkaus on vielä vähän hakusessa ja aiheutti päänvaivaa, oon lopputulokseen tyytyväinen. Hiukset tosiaan on niin lasisen sileät, ettei kuvasta edes erota kerrostusta. Siellä se kuitenkin on!

- J 

HAIRTATTOOS

Mun hiustenleikkuuharrastus alko siitä, kun tein veljelleni kaksi viivaa toiselle ohimolle. En siis ollut leikannut aiemmin hiuksia saksilla, enkä varmaan muutenkaan koneella. Siitä lähtien oon tykännyt piipertää jos jonkinnäköisiä hairtattoo kuvia miesten hiuksiin, ja naistenkin. Nyt, kun me saatiin koulun välinepaketin mukana pari hiustenleikkuukonetta, iso ja pieni, ajattelin kokeilla tehdä näitä hiustatuointeja sillä pienellä. Tähän asti oon tehnyt ihan normaalilevyisellä koneella ja vielä joskus mä aion osata tehdä niitä partaveitsellä. Tervetuloa vaan halukkaat malleiksi laastareiden kanssa!

Nykyään hairtattoot onkin aika monen miesasiakkaan suosiossa, olkoot päässä sitten vaikka vaan se kaksi viivaa tai kokonainen hämähäkin seitti - kuvio. Mä laitan tähän postaukseen muutamia kuvia mun tekemistä kuvioista. Joihinkin oon ihan tyytyväinen, mutta tämä aihealue on sellainen, mistä itse näkee heti ne omat virheensä, mitä välttämättä asiakas ei huomaa. Täytyy muistaa, että harjoitus tekee mestarin. Toivottavasti.

- J

PIIPPARIKIHARAA

Niin mikä piippari? Mä mietin ihan samaa, kun koulussa opettaja alko puhumaan piipparista. Se meinaa kiharrinta, muotoilurautaa. Mulla ei itsellä ole tällä hetkellä omaa muotoilurautaa, mutta kiharakampausten tekeminen sillä on tuhat kertaa helpompaa, kun suoristusraudalla kihartaessa. Hankintalistalle siis se myös.

Sain malliksi yhden mun ystävistä, onneksi, kun tuohon harjoituspäähän on niin tajuttoman tylsää tehdä kampauksia. Alkaa olla jo oikeen parturi-kampaajan elkeet, kun pyytää asiakasta tuomaan kihartimen mukanaan! :D

Tässä ekassa kuvassa on pohjatyöt. Tätä ennen osittelin hiukset, jotta piippaaminen on helpompaa ja pohjatyöt pitäisikin tehdä huolellisesti, jotta lopputulos näyttäisi mahdollisimman hyvältä. Meillä koulussa oli käytössä vähän erilaisempi ja isompi piippari, minkä vuoksi tämä pohjatyö ei näytä yhtään niin hyvältä, kun koulussa tehty. Seliseli... Kuitenkin, jokainen kiharrettu hiussuortuva laitettiin kampausklipseillä kiinni ja hiusten annettiin jäähtyä. Tällöin kiharasta tulee kestävämpi. 

Jäähtymisen jälkeen hiukset avattiin ja harjattiin tyveä myöden aukikampausharjalla. Sitten kevyt tupeeraus ja oikealle ohimolle letti. Ensin mun piti tehdä kaksi lettiä päällekkäin, mutta osiot oli liian pieniä mun sorminäppäryydelle. Käy se nyt noinkin, vaikkei se ole hyvä, että kauheasti poiketaan suunnitelmasta. Huono suunnitelma siis? Vielä olisi aika paljon opittavaa ja mä innolla odotan sitä, kun kampaukset alkaa oikeasti näyttäänkin kampauksilta.

Lopuksi vielä kuvat koulussa tehdystä "samanlaisesta" kampauksesta.

- J

OPPIMINEN

Meidän aikuiskoulutusryhmä opiskelee ilta- ja monimuotoisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on

lähiopiskeluiltoja ja kotona opiskeltavia verkkotehtäviä. Verkkotehtävät suoritetaan Moodlen kautta ja myös tämä blogi toimii eräänlaisena opiskelupäiväkirjana, josta esimerkiksi opettajat voivat seurata erilaisia kotona tehtyjä kampauksia ja leikkauksia. Pidämme myös asiakaspalveluharjoituksia koululla, nyt ensin omilla asiakkailla ja myöhemmin pääsemme tekemään käsittelyjä ihan oikeille asiakkaille. 

Kotona teemme pääosin erilaisia föönaus- ja kampaustehtäviä. Me opiskelijat lunastettiin koululta omat välinepaketit, jotka sisältää miltei kaiken tarvittavan. Kotoa täytyy sen lisäksi löytyä mm. hiustenkuivaajaa ja kampausrullia. Rullat onkin hankintalistalla seuraavana. Ihan niin kuin ammattilaiset, me opiskelijat saadaan myös rekisteröityä erilaisiin hiusalan tukkumyymälöihin, joista voi omakustanteisesti ostaa lisää tarvikkeita, muotoilutuotteita ja hiusvärejä. Itse harjoittelen tutuilleni myös leikkauksia ja värjäyksiä, niitä tosin vielä ihan kaupasta ostetuilla hiusväreillä. Teen niistä tänne blogiin omat postaukset kuvineen. 

Tilasin itselleni opintoja helpottamaan kolme erilaista parturi-kampaamo alan oppikirjaa. Meillä tulee nettiin osa-alueittain tietoa eri tekniikoista ja toimintatavoista, mutta itse koin helpommaksi opiskella sen saman tiedon näistä.

Hiukset - Leikkaaminen, kampaaminen ja kosmeettinen hoitaminen - kirjassa käsitellään parturi-kampaajan ammatinkuvaa, ja siinä tarvittavia perustaitoja.

Kampaukset - kirjassa käsitellään havainnollisesti kampauksen muotoilu perusteita. Myös erilaiset pohjatyö- ja kampaustekniikat esitellään käytännönläheisesti.

Väriä ja kiharaa - kirja jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee pohjaa onnistuneelle värjäykselle, toinen osa perehdyttää hiusten värjäämiseen ja kolmas osa tukee permanentin tekemisen oppimista.

Jos joku on joskus ajatellut parturi-kampaajaksi opiskelun helpoksi ja edulliseksi, niin sitä se ei ole. Asiakaspalvelupäivien kautta alkaa pikku hiljaa ymmärtämään, että pa-ka:n työ on oikeasti fyysisesti rankkaa. Ei siinä mitään, kun nyt tehdään yhtä asiakasta päivässä, noin kerran viikossa, mutta tulevaisuutta ajatellessa ja sitä kahdeksan tunnin työpäivää pääsääntöisesti seisten, alkaa pelkkä ajatuskin tuntemaan kipua jaloissa. On erityisen tärkeää muistaa, ja on siitä opettajat paljon koulussa muistuttaneetkin, hyvä työergonomia. Jos otteet alkaa alusta asti menemään päin honkia, on takuuvarmasti selkäongelmat vuosien kuluttua arkipäivää. Mun mielipide on, että asenne ratkaisee aina. Ja jos ja kun motivaatio on 5/5, ei hetkittäiset rannekivutkaan haittaa!

- J

ALKUSTOORI

Heippa!

Miltä teistä on tuntunut, kun ootte saaneet kuulla jotain todella ihanaa ja kauan odotettua? Jep, samalta tuntui alkukesästä 2015, kun sain tietää tulleeni valituksi opiskelijaksi unelmieni alalle! Se mahtava tunne, kun tajuat vihdoin monen ja monen vuoden jälkeen pääseväsi opiskelemaan juurikin sitä ammattia, mistä oot koko pienen prinsessaikäsi pikku hiljaa haaveillut. Ainiin pikku hiljaa? Joo, oon tykännyt hiusten kanssa pläräämisestä niin kauan, kun vaan jaksan muistaa, mutta oon mä halunnut tulla moneksi muuksikin.

Alakoulussa P-K:n ammatti taisi olla aina päällimmäisenä mielessä, iih ihanaa hiuksia - Jasmin 8v. Miltei jokaisena yläasteen lukuvuotena ajattelin montaa eri ammattia ja asiaa, mitä haluaisi sitten isona tehdä. Yhdeksännellä luokalla olin jo muutamat hiukset leikellyt, pääasiassa perheenjäsenten ja silloisen poikaystäväni hiukset oli pakko päästä leikkaamaan itse. Kun vuodet alkoi mennä eteenpäin, lukio saatu päätökseen, olin päässyt toteuttamaan jo noin parille kymmenelle kaverille ja tutulle hiustenleikkuita epäsäännöllisen säännöllisesti. Taas mentiin hetki ajassa eteenpäin ja kihlattuni kanssa muutettiin yhteiseen kotiin. Tätä ennen olin pääasiassa käynyt kavereilla kotona leikkaamassa ja välillä myös värjäämässä heidän hiuksia, mutta muuton jälkeen sain kotona omassa pikku huoneessa tehdä harjoituksia niin paljon, kun jaksoi ja leikattavaa riitti. Puskaradion kautta sain aina uusia kasvoja itselleni parturiin "asiakkaiksi" ja pikku hiljaa nuo kuolleet keratiinitikut veivät mun sydämen. Se oli todellakin terapeuttista saada toteuttaa jonkun toisen ihmisen päähän jotain, minkä oot ihan itse saanut aikaan! Ei mulla montaa kertaa ole - alkuaikoja lukuunottamatta - että olisin edes tehnyt mitään huomattavan isoja leikkausvirheitä. Se oli yksi syy, mikä auttoi kasvattamaan kiinnostusta alaan syvemmin.

Mun tekemä kone- ja saksileikkaus avomiehelle, syksy -15.

Tajusin, että tätä mä haluan tehdä aina. Vaikka ihan maailman tappiin asti. Mä oon luonteeltani aika kärsimätön, mutta vaikka hiustenleikkaus ja -laitto ei aina olekaan nopeaa hommaa, on se varmaan ainut asia missä ei tarvitse koskaan miettiä hermojen menettämistä ajan kanssa. Kun jostain on tarpeeksi kiinnostunut ja täysillä mukana jutussa, niinkun tässä kohtaa nyt mä oon ihan uppoutunut niihin satoihin tuhansiin hiuksiin ihmisen päässä, sitä jaksaa tehdä miten paljon vaan.

Mä olen siis Jasmin. Pirkanmaalta kotoisin oleva parturi-kampaaja opiskelija Tampereen Seudun Ammattioppilaitoksesta, aikuiskoulutuspuolelta. Tuli varmaan jo aika selväksi, mutta mä rakastan hiuksia ja kaikkea niihin liittyvää. Ja sitten mä rakastan mun perhettä, avopuolisoo ja pientä poikaa. Tulevaisuudessa, koulun jälkeen tulen toivottavasti toimimaan itsenäisenä yrittäjänä jossakin omassa pikku kampaamossani. Tämä blogi kertoo mun etenemisestä alalla ja taitojen karttumisesta ainakin seuraavan parin vuoden ajan. Seuratkaa ihmeessä!

- J